Suomen Ateena - eli miksi valtaajat halutaan vankilaan

Terveisiä Jyväskylästä:

Ateena 300 vuotta ennen ajanlaskumme alkua: Zenon Kitionilainen ehdottaa teoksessaan "Valtio" rahasta, temppeleistä ja avioliitosta luopumista. Kaupunkivaltio ihastui Zenonin ajatuksiin: elettiin aikaa, jolloin aviovaimolla ei ollut oikeutta poistua kotoa ilman miehensä lupaa, ja suurimmalle osalle asukkaista vapaus ja kansalaisuus olivat ostettavia hyödykkeitä, joihin heillä tulisi tuskin koskaan olemaan varaa. Zenonin puheet ja kirjoitukset eivät kuitenkaan saaneet yhteiskuntajärjestelmää muuttumaan. Siihen pystyivät vasta konkreettiset teot - monta vuosisataa myöhemmin. 2000-luvulla olemme nähneet jo niin monen filosofin, kirjailijan ja journalistin omistavan elämänsä vallankumousta lietsovalle tekstille yhteiskuntamme samanaikaisesti kovetessa, ettemme enää jaksa luottaa sanoihin kuten tekoihin. Jyväskylän yliopistolla Mattilanniemen kampusalueelle johtavan tien yli vievään siltaan oli kirjoitettu wissenarbeit macht frei, tietotyö tekee vapaaksi. Teksti pestiin vastikään pois: nyt vapaaksi tekee enää suora toiminta.

Aprillipäivänä 2008 tapahtui minun sukupolveni ensimmäinen valtaus Jyväskylässä - edellinen oli ollut vuonna 1991. Kampusalueella sijaitseva rakennus, Senaatti-kiinteistöjen omistama Polaari, oli aiemmin toiminut Jyväskylän Yliopiston erityispedagogiikan laitoksen tiloina, mutta ollut tyhjillään "sisäilmaongelmien vuoksi" noin vuoden. Talo ja sen väki saivat nimekseen Autonominen tiedekunta. Talosta toivottiin hengailutilan ja taidekeskuksen lisäksi myös tilaa opintoryhmille ja muille itseohjautuvan opiskelun muodoille. Nyt kahtakymmentäyhtä valtaajaa uhkaa vankeusrangaistus. Mitä oikein tapahtui?

Sen vajaan vuorokauden aikana, jonka tila ehti toimia ennen kuin mellakkavarusteisten poliisien ketju saartoi talon, tilassa ehti vierailla viidakkorummun kutsumana noin sata valtaajaa. Heistä harva tunsi toinen toistaan entuudestaan, mutta kaikki toimivat yksissä tuumin talokokouksessa päätettyjen linjojen mukaisesti. Barrikadit kohosivat sisäänkäynneille, betoniseinien ulkoasu koheni, musiikki raikasi ja toimittajat ramppasivat pihassa täydellisen money shotin toivossa.

Valtaustoimintaa ei Jyväskylässä ole koskaan ollut suurempien kaupunkien mittakaavassa, mutta aivan uutta se ei ole. Vappuna 1982 vallattu Mallasjuoman tehdas saatiin valtaajien vaatimusten mukaisesti nuorison käyttöön. Nykyään Juomatehdas on yliopistokäytössä. Tammikuussa 1991 vallattu Eerolan talo pysyi vallattuna toukokuulle saakka, minkä jälkeen se lahjoitettiin lopulta Jyväskylän Nuorisoasunnot Ry:lle.

Valtaus pyrki kritisoimaan myös yliopiston ja ylioppilaskunnan tapaa toimia. Talosta toivottiin paikkaa, jossa voisi opiskella toimimattoman instituution ulkopuolella, sen rinnalla tai sitä vastaan. Jo ensimmäisenä päivänä talolla järjestettiin kaikille ilmainen opiskelijaruokailu.

Sanottiin, että Autonominen tiedekunta halusi kyseenalaistaa yliopiston, ylioppilaskunnan ja Jyväskylän kaupungin kaupallisen ja entisestäänkin kaupallistuvan tavan toimia. Valtaajien agendassa oli kuitenkin myös paljon muuta. Talonvaltausten agendojen tulkitsijalla on kuljettavanaan yllättävän monipolkuinen metsä. Valtaustoimintaa luonnehtii kaksijakoisuus, jossa toisaalta haetaan vallitsevan poliittisen järjestelmän hyväksyntää - jotta häätöä ei tapahtuisi - ja toisaalta pyritään sanoutumaan tästä järjestelmästä täydellisesti irti, toimimaan systeemin, sen lakien ja sen lainalaisuuksien ulkopuolella.

Kolikon ensin mainittua, reformistista puolta kuvastaa valtaajien vaatimus kulutusyhteiskunnan vaateista vapautetusta tilasta. Laajemmin vaaditaan kaupunkitilojen muuttamista ei-kaupallisiksi, itseohjautuviksi ja monikäyttöisiksi. Polaarin valtauksessa lisävaatimuksena oli yliopiston irrottaminen kapitalistisesta järjestelmästä.

Toisaalta valtaajien laiton metodi implikoi, ettei agendana ole yksinomaan autonomisten tilojen luominen vaan koko poliittisen systeemin murtaminen. Talonvaltaus toimintamuotona, metodina, kyseenalaistaa omistusoikeuden, sen, voiko rakennusta tai muuta omaisuutta ylipäätään hallinnoida joku, joka sitä ei suoraan käytä. Lisäksi se sanoo lakien usein olevan esteitä eettisen toiminnan tiellä - jolloin riittää, että ne kiertää. Jokainen yksittäinen valtaaja myös tietää toimivansa laittomasti ja olevansa valmis valtauksesta mahdollisesti koituviin lakiseuraamuksiin - tai niidenkin kiertämiseen. Valtaustoiminta, kuten kaikki laiton suora toiminta, tähtää viime kädessä tekijöidensä vallankumoukseen. "Etsitään sopiva talo, vallataan se ja muutetaan maailma", "Juusoksi" Megafoni-verkkolehdessä esittäytynyt valtaaja summaa.

Seuraavana päivänä, huhtikuun toisena, kymmenten kypärin ja luotiliivein sonnustautuneiden poliisien ketju saartoi talon ja eristi sen nauhalla. Pihalle syntyi spontaani mielenosoitus, jonka osanottajat mm. poistivat poliisin eristysnauhoja. Kun seitsemän tunnin piirityksen jälkeen valtaajia viimein lähdettiin kantamaan ulos, mielenosoittajat tukkivat maijojen poistumisteitä istumalla talolta lähteville poluille.

Uniikkia valtauksessa oli paitsi valtausliikkeen liittyminen suoraan opiskelija-aktivismiin ensimmäistä kertaa Suomessa, myös massiiviset repressiotoimenpiteet. Parikymmentä vietti yön tai kaksi putkassa ja kiinniotetuilta otettiin sormenjälkien lisäksi dna-näytteet. Syyteharkinta valmistui elokuussa 2009. 21:tä syytetään törkeästä vahingonteosta, josta rangaistus on vähintään neljä kuukautta tai enintään neljä vuotta vankeutta, sekä hallinnan loukkauksesta. Neljäätoista syytetään niskoittelusta ja kolmea haitanteosta virkamiehelle. Syytetyiltä vaaditaan yli 30 000 euron vahingonkorvauksia, joiden perusteena ovat pääasiassa seinämaalaukset. 13 valtaajalle tehtiin kotietsinnät, joissa takavarikoitiin mm. päiväkirjoja. Megafoni toteaa häädöstä, että se "täyttää poliittisen spektaakkelin merkit." Herää kysymys, oliko kyseessä Jyväskylän poliisin ylireagointi - vai onko Autonomisen tiedekunnan valtaus ollut poikkeuksellisen radikaali? Radikaalimpi kuin valtaajat tajusivat?

Valtaajien manifestista käy ilmi, että pyrkimys oli vetää huomiota tilanpuutteeseen ja yliopistopolitiikkaan, mutta tilavalinta vei valtaajat vastustamaan myös Senaatti-kiinteistöjä, joiden omistuksessa rakennus oli. Senaatti-kiinteistöt on osa valtion yksityistämispolitiikkaa. Sen hallussa ovat armeijatukikohdat, yliopistot ynnä muut ennen Suomen valtiolle kuuluneet rakennukset, ja se perii niistä markkinahintaista vuokraa. Näin esimerkiksi yliopistolle suunnattuja varoja siirretään toiseen taskuun. Valtaamalla Senaatti-kiinteistöjen omistaman rakennuksen Autonominen tiedekunta kielsi Senaatin hallintaoikeuden kyseiseen tilaan. Koska Senaatti-kiinteistöt on kiinteä osa valtion ekonomista koneistoa, implikoituna oli vastalause Suomen koko poliittista systeemiä vastaan - sen ensimmäisestä suomenkielisestä yliopistosta käsin. Suomen Ateenasta.

Samana vuonna Kreikan Ateenassa poliisi surmasi 16-vuotiaan Alexandros Grigoropoulosin. Oli Suomen itsenäisyyspäivä. Ateenan muuttui anarkistisen kapinan keskipisteeksi koko Kreikan anarkistien noustessa mellakoimaan. Esseessä Kreikka ja tulevat kapinat CrimethInc.-kollektiivi nostaa esille mellakan todellisen alkuperän: murha toimi mellakoiden kimmokkeena, mutta se ei ollut niiden aiheuttaja, murhaavathan poliisit Ruotsissakin sen johtamatta mellakointiin. Kreikan vaikea työttömyystilanne ei myöskään voi olla mellakoiden taustalla, sillä työttömyys ei ole johtanut mellakointiin muissakaan EU-maissa. Tosiasiassa kansannousun takana oli Kreikassa laajalle levittäytynyt antikapitalistinen liike: "Kreikan anarkistit tuntevat olevansa oikeutettuja raivoonsa, ja he kykenevät toimimaan sen pohjalta. Kiitos tästä kuuluu sosiaalikeskusten verkostolle. - - Ei ole oikopolkua vastaavan liikkeen kehittämiseksi tänne, jos haluamme pystyä vastaamaan samalla tavalla sortoon ja epäoikeudenmukaisuuteen. Militantit tempaukset ... voivat tarjota jonkinlaista kokemusta ja vauhtia, mutta kestävien kulttuuritilojen luominen on ehkä vielä tärkeämpää."

CrimethInc. esittää talonvaltausliikkeen kumouksellisen toiminnan selkärankana, ja eittämättä vastakulttuuri tarvitsee tiloja, joissa luoda itseään. Vallatut tilat ovat paikkoja jotka kokoavat yhteen kumouksellista yhteisöllisyyttä. Niissäkin tämä yhteisöllisyys manifestoituu usein lähinnä oluenjuontina - niin kaukana valtakulttuurista ei olla, että yhdessäololta aina odotettaisiin (anti)poliittista toimintaa - mutta tällaiset vastakulttuurikeskukset ovat silti niitä paikkoja, joista vallankumouksen kukinnot puskevat esiin. Sitä paitsi silloin, kun läsnäolo on rikos, kuten se vallatuissa tiloissa nykylainsäädännön mukaan on, on se aina myös radikaali poliittinen kannanotto. "Hallinnan loukkaus" on varsin osuva rikosnimike: kieltäydymme tulemasta hallituiksi, kieltäydymme antamasta kaupunkiamme, maailmaamme hallittavaksi. Jos emme saa kaikkea hallintaa murskattua, voimme sentään saada sen loukkaantumaan - joko vähän tai vakavasti.

Autonomisen tiedekunnan valtaus eroaa useimmista Suomessa tapahtuneista valtauksista siinä, että taloksi valittiin keskeisellä sijainnilla oleva arvokiinteistö, jolla on voimakasta poliittista signifikanssia, kun useimmiten valtaajat valitsevat pienemmän profiilin kiinteistön maksimoidakseen mahdollisuutensa jäädä taloon. Silti lyhyen ja kiihkeän valtauksen ryhmäintegriteetti oli valtauksen ajan häkellyttävä. Esimerkiksi talokokouksen päätöstä, että seinämaalaukset käyvät päinsä ainoastaan sisätiloissa, kunnioitettiin täysin eikä yhtään tagia ilmestynyt naapurustoon. Mitä tietysti voidaan pitää myös valitettavana seikkana... Siirtymä kampukselta, sen miellyttävästi keskustelevien opiskelijoiden liikkumareiteiltä, Alvar Aalto-tiiliseiniltä ja Alvar Aalto-jäljitelmätiiliseiniltä barrikadien yli Polaarin säkenöivän sivistymättömään väri-ja kuviokaaokseen oli mykistävä, ja keskiverrolle Keskisuomalaisen toimittajalle varmasti järkyttävä. Loukkasihan odottamattoman värikäs betonipinta koko sitä järjestelmää, jonka varassa hän elää.

Värillä nimittäin on yllättävän paljon väliä. Sen tietää jokainen graffititaiteilija - kun betoni muuttuu harmaasta pinkin ja sinisen kirjavaksi ovat yhteiskunnan peruspilarit uhattuina. Jopa siinä määrin, että graffitimaalareita on Suomessakin tuomittu vankeusrangaistuksin. Ja sen tietää jokainen maalipommin heittäjä: pinkki maali turkisliikkeen ikkunassa on vain maalia, ainoastaan liikkeen väri on muuttunut, mutta silti se on ajanut liikkeitä sulkemaan ovensa. Niinpä kun kokonainen suuri yliopistokiinteistö, miljoonan tai muutaman arvoinen, on saanut akademian hyväksymää makua vastustavan kuvioinnin, tutisevat yliopistoinstituution polvet. Se tietää kohdanneensa ensimmäistä kertaa sen liikkeen, joka hallitsemattomalla elinvoimallaan tulee vielä kumoamaan instituution reumaiset rakenteet. Se tietää, että on tapahtunut jotain, jota uusi maalikerros ei tule peittämään.

Tämän valossa ei tunnu enää yllättävältä, ylireagoivalta tai aiheettomalta, että Autonomisen tiedekunnan kaksikymmentäyksi kiinnijäänyttä halutaan törkeästä vahingonteosta lukkojen taa - vaikka näyttöä siitä, että yksikään kiinnijääneistä olisi omakätisesti osallistunut betonin vapauttamiseen harmaudestaan, ei ole. Juuri yhteisöllisyys on valtaustoiminnalle sekä sen alkuvoima että sen tavoite, ja siksi fasistisen järjestelmän logiikkaan sopii pyrkimys käyttää juuri yhteisöllisyyttä rangaistuksen perusteena.

Eikä yhteisö hajonnut poliisioperaation myötä. Helsingissä sikäläiset valtaajat järjestivät tukimielenosoituksen Senaatti-kiinteistöjen toimistolle, ja Jyväskylässä aktiiviset valtaustoiminnan puolustajat järjestivät piknikhenkisiä mielenosoituksia kampusalueella kesän ajan. Toista julkista valtausta ei kuitenkaan vielä ole tullut.

Vuoden aikana valtausliike Suomessa on harpponut eteenpäin. Helsinki on saanut sosiaalikeskus Satamansa valtaajien heltymättömän taistelun tuloksena, ja Joensuu on yllättänyt avarakatseisuudellaan antamalla valtaajilleen tilan Jokikadulta. Turussa ja Tampereella taistelu on jatkunut. Eikö sitten Jyväskylässä?

Joku saattaa epäillä, että Jyväskylän valtaajat ovat lannistuneet valtauksensa seuraamuksista. Tämän väitteen takana ei kuitenkaan voi seistä. Oppressiotoimenpiteet vaikuttavat aina radikalisoivasti, usein viiveellä - sillä kaikki elävät siemenet tarvitsevat aikaa itää - mutta aina ja sataprosenttisen varmasti. Ne pakottavat valitsemaan mahdollisista poluista joko assimilaation takaisin valtakoneistoon tai määrätietoisen loikan sen ulkopuolelle - ja jos henkilö, jonka vapauden holhoava koneisto on riistänyt, valitsee ensiksimainitun, voidaan hyvällä syyllä epäillä tukholma-syndroomaa. Siispä jos valtaustoimintaa ei tulla näkemään Jyväskylässä nyt, sitä tullaan todennäköisesti näkemään viimeistään silloin, kun Autonomisen tiedekunnan tapaus etenee oikeudenkäyntiin syyskuun 22., 23. ja 24. päivänä 2009.

Void Networkin mukaan "Kreikassa on yli 50 sosiaalikeskusta, ja anarkistisia poliittisia tiloja on kaikissa maan yliopistoissa". Ne ovat toimineet yhtenä rakenteena, jonka varassa Kreikan antiautoritääristä kansannousua on koordinoitu. Joissakin maissa poliisilla ei ole oikeutta astua kampusalueille: näin turvataan yliopistojen poliittinen riippumattomuus. Avoimesti anarkistinen tila kampusalueella on haaste, joka läimäisee valtakoneistoa valkoisella hansikkaalla sen punatulle poskelle - ja kaksintaistelu jatkuu yhä.